Lähdimme käväisemään mätsärissä taas "pitkästä" aikaa, tällä kertaa hieman lähemmäksi: Herttoniemen Sahaajakadulle, eli Helsingin rajojen sisällä pysyimme. Päivä ilmeili sääksi huonoa, ehkäpä jopa sateista, tosin iltaamyöden sitten aurinkokin pilkahti näkyvissä, eli sääkin suosi.
Ilmoittauduimme jälleen kerran isoihin koiriin sekä junior handleriin. Odottelua riitti, kun kehät olivat melkein 15 minuuttia myöhässä, ja yhtäkkiä isojen kehä vaihtuikin, siitä mitä oli ilmoitettu. No ei kuin vain kamoja siirtämään toiseen kohtaan. Harmitti, kun olin varannut uuden kamerani mukaani, jotta voisin kuvata, enkä päässyt enää kehän laidalle, joten siinä meni sekin sitten.
Paineet rupesivat kasvamaan, kun tajusin että isot sekä junior handler rupesi uhkaavasti menemään päällekkäin. Kuitenkin kerkesin käydä pariarvostelussa, jossa käteemme saimme sinisen. Tuomari kehui Somaa muuten, mutta sanoi että sekä etu- että takaliikkeet olisitvat ahtaan puoleiset. Saattoi johtua Soman olotilastakin, oli sen verran vauhti päällä, että jouduin vetämään vähän kireällä hihnalla liikkeissä.
Pääsin pikaisesti juottamaan Soman, kun junior handlereit kuulutettiinkin jo kehään. Kehään päästyämme, meille ilmoitettiin, että odottelisimme pinen hetken paria kilpailijaa, joilla meni kehä päällekkäin. No siinä sitten kävi, että isojen sinisetkin kerettiin huutamaan kehään. Suuntasin Soman kanssa siis sinne, kertoen junnukehän sihteerille ja tuomarille meneväni sinne, jolloin minulle kerrottiin heidän odottavan.
Sinisten kehässä sitten olikin taas vähän vilskettä, kun oli paljon koiria kehässä. Tuomari jakoi koirat kolmeen osaan, ja juoksutti ne siinä järjestyksessä ympäri. Tämän jälkeen tuomari valitsi jatkoon pääsijät. Soma haukkui sen verran, että kun tuomari tuli kohti, laitoin valmiiksi namit jo taskuun, valmiina kättelemään. Tuomari ohjasikin meidät ja edellä olevan kerrynterrierin omistajineen siirtymään muiden jatkoon päässeiden perään. Esiintyminen sen kuin jatkui. Tuomari juoksutti kaikki vielä ympäri ja edestakaisin, kunnes kääntyi puhumaan kehäsihteerin kanssa jotain. Tuomari katseli aika pitkään Somaa, joten valmistauduin taas lähtemään kehästä, kun hän alkoi taas pudottamaan ihmisiä. Kuitenkin huomasin pysyväni edelleen 4 parhaan joukossa, jotka sijoitettaisiin. Jälleen kerran juostiin kehän ympäri. Tuomari alkoi sijoittamaan koiria paikoilleen, odotin meille jo ruusuketta, kunnes jäljellä oli enää me ja toinen koirakko. Ja jälleen kerran juoksimme kehän ympäri, kunnes tuomari ojensi käteeni punaisen ruusukkeen, joka osoitti Soman voittaneen isot siniset koirat ja samalla lunastaneensa paikkansa BIS-kehään!
Palkinnot vietyäni häkille, suunnistin takaisin junior handler kehään, jossa aloiteltiinkin jo.
Tuomari tetti kaikilla ensimmäisenä yhdessä ympäri kehän, jonka jälkeen hän kysyi koiran ikää ja pyysi näyttämään hampaat. Hampaiden näytössä Soma meinasi pistää hanttiin, mutta onnistuttimpa siinäkin viimein. Tuomari tetti vielä ympäri yksitellen sekä joillekkin kolmion ja joillekkin edes takaisin, kuten meillekkin. Somalla oli taas meininkinä haukkuminen, mutta selvisimme kuitenkin. Kun tuomari aloitti pudottamisen, en pitänyt kauhean suurena todennäkösyytenä jatkoon pääsyä, oli Somalla sen verran kova hinku haukkua, vaikkakin esiintyi. Olimme kuitenkin jatkossa. Tässä kohtaan tuomari vaihdatti koiria. Soma pääsi pienelle tytölle, kun itse sain käteeni jackrusselinterrierin. Vaihdos meni hyvin, vaikkaan Soma ei ollut helpoin vaihtokoira. Tuomari tiputti vielä 2 pois, koska hän pystyi sijoittamaan vain 4. Huomasin olevani Soman kanssa jälleen sijoituksilla, joka oli itselleni jo sen verran suuri yllätys, rupesin olemaan koulupäivän ja aikaisempien kehien jälkeen väsynyt, kuten Somakin. Tuomari mietti hetken, kunnes saimme viimein käteemme keltaisen ruusukkeen, joka osoitti meille 3 sijan.
BIS-kehää odotellessa Soma sai viimein levätä häkissään rauhassa jonkun aikaa. Mutta levosta ei ollut kauheasti hyötyä, oli se väsynyt silti kehässä, niin oli omistajakin. Vaikkei siellä enää sijoituksia tullutkaan, oli päivä kyllä mahtava!
Ilmoittauduimme jälleen kerran isoihin koiriin sekä junior handleriin. Odottelua riitti, kun kehät olivat melkein 15 minuuttia myöhässä, ja yhtäkkiä isojen kehä vaihtuikin, siitä mitä oli ilmoitettu. No ei kuin vain kamoja siirtämään toiseen kohtaan. Harmitti, kun olin varannut uuden kamerani mukaani, jotta voisin kuvata, enkä päässyt enää kehän laidalle, joten siinä meni sekin sitten.
Paineet rupesivat kasvamaan, kun tajusin että isot sekä junior handler rupesi uhkaavasti menemään päällekkäin. Kuitenkin kerkesin käydä pariarvostelussa, jossa käteemme saimme sinisen. Tuomari kehui Somaa muuten, mutta sanoi että sekä etu- että takaliikkeet olisitvat ahtaan puoleiset. Saattoi johtua Soman olotilastakin, oli sen verran vauhti päällä, että jouduin vetämään vähän kireällä hihnalla liikkeissä.
Pääsin pikaisesti juottamaan Soman, kun junior handlereit kuulutettiinkin jo kehään. Kehään päästyämme, meille ilmoitettiin, että odottelisimme pinen hetken paria kilpailijaa, joilla meni kehä päällekkäin. No siinä sitten kävi, että isojen sinisetkin kerettiin huutamaan kehään. Suuntasin Soman kanssa siis sinne, kertoen junnukehän sihteerille ja tuomarille meneväni sinne, jolloin minulle kerrottiin heidän odottavan.
Sinisten kehässä sitten olikin taas vähän vilskettä, kun oli paljon koiria kehässä. Tuomari jakoi koirat kolmeen osaan, ja juoksutti ne siinä järjestyksessä ympäri. Tämän jälkeen tuomari valitsi jatkoon pääsijät. Soma haukkui sen verran, että kun tuomari tuli kohti, laitoin valmiiksi namit jo taskuun, valmiina kättelemään. Tuomari ohjasikin meidät ja edellä olevan kerrynterrierin omistajineen siirtymään muiden jatkoon päässeiden perään. Esiintyminen sen kuin jatkui. Tuomari juoksutti kaikki vielä ympäri ja edestakaisin, kunnes kääntyi puhumaan kehäsihteerin kanssa jotain. Tuomari katseli aika pitkään Somaa, joten valmistauduin taas lähtemään kehästä, kun hän alkoi taas pudottamaan ihmisiä. Kuitenkin huomasin pysyväni edelleen 4 parhaan joukossa, jotka sijoitettaisiin. Jälleen kerran juostiin kehän ympäri. Tuomari alkoi sijoittamaan koiria paikoilleen, odotin meille jo ruusuketta, kunnes jäljellä oli enää me ja toinen koirakko. Ja jälleen kerran juoksimme kehän ympäri, kunnes tuomari ojensi käteeni punaisen ruusukkeen, joka osoitti Soman voittaneen isot siniset koirat ja samalla lunastaneensa paikkansa BIS-kehään!
Palkinnot vietyäni häkille, suunnistin takaisin junior handler kehään, jossa aloiteltiinkin jo.
Tuomari tetti kaikilla ensimmäisenä yhdessä ympäri kehän, jonka jälkeen hän kysyi koiran ikää ja pyysi näyttämään hampaat. Hampaiden näytössä Soma meinasi pistää hanttiin, mutta onnistuttimpa siinäkin viimein. Tuomari tetti vielä ympäri yksitellen sekä joillekkin kolmion ja joillekkin edes takaisin, kuten meillekkin. Somalla oli taas meininkinä haukkuminen, mutta selvisimme kuitenkin. Kun tuomari aloitti pudottamisen, en pitänyt kauhean suurena todennäkösyytenä jatkoon pääsyä, oli Somalla sen verran kova hinku haukkua, vaikkakin esiintyi. Olimme kuitenkin jatkossa. Tässä kohtaan tuomari vaihdatti koiria. Soma pääsi pienelle tytölle, kun itse sain käteeni jackrusselinterrierin. Vaihdos meni hyvin, vaikkaan Soma ei ollut helpoin vaihtokoira. Tuomari tiputti vielä 2 pois, koska hän pystyi sijoittamaan vain 4. Huomasin olevani Soman kanssa jälleen sijoituksilla, joka oli itselleni jo sen verran suuri yllätys, rupesin olemaan koulupäivän ja aikaisempien kehien jälkeen väsynyt, kuten Somakin. Tuomari mietti hetken, kunnes saimme viimein käteemme keltaisen ruusukkeen, joka osoitti meille 3 sijan.
BIS-kehää odotellessa Soma sai viimein levätä häkissään rauhassa jonkun aikaa. Mutta levosta ei ollut kauheasti hyötyä, oli se väsynyt silti kehässä, niin oli omistajakin. Vaikkei siellä enää sijoituksia tullutkaan, oli päivä kyllä mahtava!
Kommentit